Kevennys viikko 1.
Viime kuukaudet kesälomasta lähtien ovat pääpiirteittäin menneet kuntoilematta ja kaikenlaisia herkkuja + ruokaa hullunlailla ja täysin surutta suuhun tunkemalla -ei sillä, nauttinut olen joka hetkestä; pienellä syyllisyydellä kuorrutettuna kuitenkin. Sain tuossa syyskuussa hyvän alun jo ”ryhtiliikkeelle” eli palasin kesätauon (2kk) jälkeen salille ja lenkkipoluille ja aloin hiomaan ruokavaliota pikkuhiljaa parempaan ja terveellisempään suuntaan. Sitten sairastuin, ihan vaan näihin kiertäviin flunssiin (no joo, oli se sitten keuhkoputkentulehdus/poskiontelotulehdus) ja peräti yhden päivän kipeänä kotona pystyin pitämään suht hyvin pintani ennen kuin repesi täysin. Eli siitä sitten (saikkua puolitoista viikkoa) mätin taas ihan surutta litratolkulla jätskiä ja suklaata naamaan -muka lohduksi kun olo oli niin kurja! ..Eipä ollut aika pirun kurja sen jälkeen kun piti töihin palata ja VAATTEET EI MAHTUNEET ENÄÄ PÄÄLLE 🙁 Prkl!! Siis oikeesti, omat vaatteet ei enää menneet päälle.. jopa kesän alussa LÖYSÄT paidat (teepparityyppiset) oli niin maan piukeella ja ai että meinasi yrjö lentää joka kerta kun erehtyi peilin eessä pukemaan tai edes kävelemään ohi -oli sitten ilman vaatteita tai vaatteet päällä! YÖK!! No, eka viikko takana, ja pirun hyvin on kyllä mennyt =) Joka aamu olen käynyt aamulenkillä ennen aamupalaa 30-45min, joka reipas kävelylenkki tai juoksulenkki ja sitten suihkut, aamupala ja duuniin. Joka toinen ilta olen käynyt vielä lisäksi lenkillä. Ruokavalio on ollut vimpan päälle kevyt eikä mitään ylimääräistä, ei herkun herkkua eikä mitään ”kiellettyä”. Ens viikolla kun on aamuvuoro viikko, en pysty aamulenkillä käydä =/ Mutta käyn sitten salilla muutaman kerran viikossa tekee tiukan reenin, ja pari kertaa viikossa lisäksi lenkillä. Ruokavalio jatkuu yhtä tiukkana ja ääriterveellisenä. Ainoo vaan, ”syömishäiriöpää” alkaa jo ikävästi tuntua.. ensimmäiset vaaran merkit siis näkyä =( Mieli tuppaa huutamaan koko ajan miten läski oon, ja ajatukset on olleet pari viime päivää aika epätoivoisia eikä minun mielestä kovin terveellä pohjalla. Siksipä mietin, olisiko ”terveempää” minun kohdallani sallia itselle vaikka kerran viikossa vähän ”sallivampi” päivä, eli jos ei nyt ihan karkkipäivä niin että tyyliin voin syödä paahtoleipää edes jos siltä tuntuu. Koska nyt kun kiellän itseltäni KAIKEN ylimääräisen ja ”kielletyn”, pää tuppaan tekemään ikävät temput ja syömishäiriötausta nostaa päätään.. En haluis taas pilata tätä olemalla liian överi mihkään suuntaan!